Olen tehnyt yhteen vaihtoon pipoa ( kuva tulee myöhemmin) ja siinä neuloin ihan perusneuletta 2o2n, ja joka 7. kerros vaihdoin ja neuloin 2n2o. Eli ei mitään ihmeellistä, ei siis mitään kirjoittamisen arvoistakaan, mutta se tarve mikä kesken tuon neulomisen tuli.. siitä voisi jo kirjoittaakin.

Tammikuussa neuloin muutaman tilkun ja nyt olen huomannut miten on neuleen pinta ja sen muodostuminen alkanut kiinnostamaan. On minulla muutamia kirjoja joissa on jos jonkinlaisia mallineuleita, enkä ole edes viitsinyt katsoa, löytyykö ne joilla olen neulonut. Mutta ne on minulle uusia, ja minun oivaltamia.  Siis olen kokenut jonkinlaista oivaltamisen riemua.  Ja siitähän kannattaa aina kirjoittaa. ( jos ei muuten, niin itselleen muistiin..)

Ai niin.. harvoin sitä saa kädet tämän väriseksi ilman mustikoita. Siihen riitti yksi lanka ja muutama kerros neuletta.

I have been knitting a hat to a swap in ravelry ( I'll add picture later) and I was using plain 2k2p and every 7th row I reversed it. Nothing amazing, I know, but the feeling and the need that stroke me in between my knitting. I think thats a worth of writing.

I have knitted few squares, and I have noticed , I'm interested in how the texture in different patterns builds up. I have several books with a good amount of different patterns/stitches, but no, I have been just knitting up textures that have  rosen up from my taughts. I know, someone has invented them before me, but  I have knitted them by myself without any written instruktios. So then I think its invented by me too. I have had the joy of creating, and that's one thing worth of writing about.

 Very rarely do I get my hand as blue as it is without blueberries. This colouring was made by a yarn, and it needed only few rounds of knitting.